sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Munaa!

Teatteri-ihmiset tietävät, että ensi-iltaa edeltävät ajat ovat yhtä helvettiä. Esitys pyörii paitsi unissa (jos unta ylipäänsä onnistuu saamaan), myös vatsalaukussa.

Viime perjantaita
edeltäneet kauhu- ja paniikkiviikot on eletty pääasiassa hedelmien, mehukeiton ja mikrokeittojen voimalla. Lauantai meni odotetusti koomassa maaten (se illan viimeinen salmiakkikossu oli TAAS liikaa), miehen huolehtiessa itselleen ja krapulapossuvaimolleen apetta pöytään. Pihvi korvasienikastikkeella, ei valittamista.

Tänään huomasin yllättäen ja pyytämättä olevani kiinnostunut ruoanlaitosta. Järkyttävää. Kaapissa pyöri pari kennoa maalaismarkkinoilta hamstrattuja luomumunia, joista muistui mieleen vanha ystäväni munakasrulla, oikein kelpo eväs. Kyseisen ruoan valmistukseen minua rohkaisivat myös kaapista löytyvät savumuikut, joiden arvelin asettuvan kivuttomasti rullan täytteeksi. Sinnehän ne solahtivat, pienet savuiset ystäväni:

AIKA HYVÄ MUNAKASRULLA


Pohja:
6 munaa
3 dl täysmaitoa
1 tl suolaa tai yrttisuolaa
juustoraastetta

Täyte:
savumuikkuja tai muuta savukalaa
1 prk smetanaa
1 prk ranskankermaa
(kuutioitua paprikaa)
tuoretta tillisilppua
sitruunamehua
suolaa
pippuria

Vatkaa kulhossa kaikki ainekset sekaisin. Kippaa uunipannulle leivinpaperin päälle. Paista 200 asteessa n. 20-30 min. Tee sillä aikaa täyte, putsaa kalasta ruodot pois ja mössää sekaisin muiden ainesten kanssa. Mausta ja maistele. Ota kypsä pohja uunista, levitä täyte pohjalle ja rullaa leveältä sivulta. Heitä vähän juustoraastetta päälle ja paista uunissa vielä vartin verran. Nauti salaatin kanssa.

Jos nyt savukalaa ei ole saatavilla, uskoisin että purkkitonnikalakin voi hätätilassa toimia. Mausteita kannattanee silloin työntää sekaan reilummalla kädellä, tonnikala on minusta aika valjun makuinen kaveri. Täyte maistuu tosi hyvältä ihan sellaisenaankin, vaikka ruisleivän päällä jos munakasmassan paistamiseen ei kerta kaikkiaan riitä energiaa.

Kuvaa en ottanut, koska ruoka ei ole millään tavalla kaunis. Täytettä tuli ehkä tehtyä aavistus liikaa, se tursusi rumasti rullan välistä. Mutta hyvää se oli, tämä lienee tärkeintä.

Jaan tähän loppuun kanssanne minun ja munakasrullan ensimmäiseen kohtaamiseen liittyvän äärimmäisen nolon muiston. Lapsena kotitalouskurssilla tein tätä ohjeella, jossa pohjaan tuli jauhoja ja leivinjauhetta, joistä jälkimmäistä käskettiin laittamaan 1,5 teelusikallista. Hukkasin pilkun, loput voitte arvata. Imatrankoski jäi kuohunnassa kakkoseksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti