Vuosi on alkanut hienosti flunssalla, tai oikeastaan helvetillisellä nuhalla josta taas on seurauksena kaikinpuolin vetämätön olo. Toiset sairastaa lomalla, minä silloin kun pitäisi taas alkaa paiskia töitä. Mahtavaa. Teemuki kädessä olen vaeltanut työhuoneen ja sohvan väliä, kiitos kotitoimiston.
Vaan onhan tässä jotain hyvääkin. Naistenlehtien kiihkeästi mainostama "kevyempi startti uuteen vuoteen" hoituu tässä ihan itsestään, kun ruokavalio koostuu teen lisäksi viilistä ja mandariineista. Levottomat 4: kun mikään ei maistu miltään.
Kuvissa c-vitamiinihedelmiä, diskovalolla varustettu vedenkeitin sekä nykyinen paras ystäväni, Pirkka. Mainio tuote niihin hetkiin kun teepussin liottaminenkin on liian raskas voimanponnistus. Pahoitin muuten syvästi mieleni kun tajusin, ettei kaupasta saa enää ruusunmarjateetä juomajauheena (tuskin on saanut enää kahteenkymmeneen vuoteen). Sitä juotiin lapsena mummolassa, ja tällaisina hetkinä jos milloin sitä kaipaisi nostalgian parantavaa voimaa.
Maailmassa on virhe, edelleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti