tiistai 18. tammikuuta 2011

Joku tolkku

Tammikuu - ryhtiliikkeiden luvattu kuukausi. Kun loppuvuosi on vedetty konvehteja ja laardia kaksin käsin, iskee karu totuus naamalle yhtä kipakasti kuin lehmän häntä kärpäsparveen.

Kun strechfarkun napin kiinni saamiseen tarvitaan kaikilla mittapuilla liiallista voimankäyttöä, ei asian voi antaa enää olla. Pieni (?) ihminen kiroaa joustovyötäröt sekä tunikat ja legginsit alimpaan helvettiin, nuo muodinluojien katalat keksinnöt joiden ansiosta salakavala vartalon muodottomaksi paisuminen on ylipäänsä tehty mahdolliseksi.

Arvelin, että luontaistuotteet olisivat toimiva ratkaisu pullataikinamaisen olotilan helpottamiseen. Paastoamiseen siviilirohkeuteni ei riitä, mutta joku kiva puhdistuskuuri antaisi varmasti napakan startin pieneen painonpudotukseen ja sitä kautta kaikin puolin onnellisempaan elämään. Luontaistuotekaupasta löytyikin sopivantuntuinen ja -hintainen purnukka, Bioteekin puhdistuskuuri, jota vielä valmistajan toimesta kehua retosteltiin hyvänmakuiseksi. Nappasin purnukan mukaan ja suunnistin kevein mielin kotikeittiöön sekoittelemaan jauheesta kuonat räjäyttävää ihmelientä.

Kuurin lopullinen vaikutus jäi ikuiseksi arvoitukseksi. Taistelin kolme päivää ja nielin urheasti kalmalta maistuvaa litkua kitusiini, kaksi kertaa päivässä. Kun annostusta olisi pitänyt nostaa, luovutin, itku silmässä ja oksennus kurkussa. Kiitos mutta ei kiitos, pidän itsestäni ja makunystyistäni aivan liikaa.

Epäonnistunut puhdistautumisyritys kirvoitti minut syvälliseen pohdintaan ravinnonhankinnan ja syömisen syvimmästä olemuksesta. Milloin tästä kaikesta tuli niin helvetin vaikeaa? Kuinka hankalaa on muka syödä niin, että jaksaa ja voi hyvin? Vastaus: ei se ole ollenkaan hankalaa.

Marhasin läpi erinäisiä nettisivustoja ja sain uskolleni vahvistusta. Syö aitoja aineksia, vältä eineksiä. Et tarvitse sokeria tai valkoista viljaa. Kaikki lisäaineet eivät ole haitallisia, mutta eivät myöskään tarpeellisia. Syö ruokaa, josta tulee hyvä olo.

Olen nyt pari päivää elellyt entistä tietoisempana siitä, mitä suuhuni pistän. Aamu alkaa munakkaalla, nälkä pysyy poissa monta tuntia. Pyöräytin eilen ison satsin maukasta munakoisovuokaa, johon työnsin surutta aitoa kermaa ja rasvaista juustoa. Yllätys yllätys, pienikin annos riittää tekemään kylläiseksi ja vaikutus on pitkäkestoinen. Välipalaksi maistuu hedelmä, naposteluhampaan kolotukseen on käden ulottuvilla pähkinäpussi. Olo on energinen ja keveä, eikä Activialle ole tarvetta.

Näillä siis mennään. Totaalikieltäytymiseen en usko, vehnäpulla ja irtokarkit saavat maistua edelleen jos ovat maistuakseen. Juuri nyt niitä ei tee edes mieli. Hassua.


P.S. Myydään lähes käyttämätön puhdistuskuuri. Halvalla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti