lauantai 1. lokakuuta 2011

Nyt on lokakuu ja minusta näkee sen

Jos kesä- ja heinäkuu menivät nopeasti, niin elo- ja syyskuu suorastaan hävisivät jonnekin. Lokakuun ensimmäinen, nytkö, siis ihan oikeasti?

Takana on väsyttävä viikko, liikaa huonoja uutisia eikä oikein nyt jaksaisi yhtään mitään. Tällaisina hetkinä toivoo, että elämässä olisi pause-nappula. Karhujen talviunetkaan eivät kuulosta hullummalta, olisin valmis menemään peiton alle vaikka välittömästi. Herättäkää sitten kun kaikki on paremmin.

Valoa viikonloppuun tuo maalta kotiutuvan puolison lisäksi klovneriakurssi. Uskon vakaasti punaisen nenän terapeuttiseen vaikutukseen. Aion myös tehostaa vaikutusta syömällä illalla hyvin ja juomalla vähän punaviiniä. Jo on ihme jos ei mieli kirkastu.



Kuva on arkistojen aarteita, otos syksyiseltä Oriveden mökkimatkalta vuonna miekka kivi. Marjat muistuttavat vähän pellenenää, eikös?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti