torstai 7. kesäkuuta 2012

Toisen silmin




Rakastan vanhoja valokuvia, vaikka ne valitettavan usein ovatkin vähän tylsiä poseerauskuvia. Sellaisia, joissa ollaan limunaativaatteet päällä ruoto suorassa ja naamat vakavina. Ja ymmärtäähän sen, filmiä ei ole tuhlattu turhaan.

Nämä mummistani otetut kuvat ovat vähän toista maata.

Ihminen ei ehkä yllätettynä ole hemaisevimmillaan, mutta jotain tavattoman kaunista näissä kuvissa on. En ole varma siitä, kuka nämä on ottanut. Vaistoni sanoo, että ukki.

Toinen ihminen näkee meidät aina kauniimpana kuin me itse koskaan voimme nähdä.

Niin, ne kielot. Ne olivat mummin lempikukkia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti